Tätä olen yrittänyt opetella viime aikoina.
Olen oikeasti kiinnostunut ihmisistä, heidän tekemisistään. Tämä ei ole uteliaisuutta, vaan välittämistä.
En ole uskaltanut kiinnostua toisista, kun olen ajatellut, että minua pidetään uteliaana.
Uuden toimenkuvan myötä olen istunut lukuisissa koulutuksissa ja ne opettavat myös olemaan minä.
Voiko olla ihanampaa kuin näin keski-iän kynnyksellä mennä itseensä?
Olen jo pienen ajan kuluessa huomannut, mitä enemmän kuuntelen muita, sitä enemmän opin itsestäni. Antoisaa, toivottavasti molemmille osapuolille ❤
Jo aiemmin, ennen tätä valaistumista, olen ajatellut lapsien harrastukset mainioina tapoina tavata uusia ihmisiä.
Oiva tapa verkostoitua on tehdä talkootyötä.
Kumpa kaikki ymmärtäisivät tämän mahdollisuuden!
Muista käyttää osiasi oikeassa suhteessa 👍
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiitos, ilahdutit kommentillasi ♥